tiistai 29. syyskuuta 2015

Viikonloppu videona

Viime viikonloppu kului lähes kokonaan kotona, mielessäni oli kuvata jokin video ja tähän päädyin. Kuten videosta huomaatte piti alunperin videon olla vain kanien päivä, mutta lopulta päädyinkin kanien viikonloppuun. Toivottavasti video on mieluinen, nauttikaa ja kommentoikaa mielipiteenne! :)

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Monenmoista turinaa

Postaus piti julkaista jo perjantaina, mutta se unohtui kokonaan. Lauantaina vietin aikaa Palojoen kisoissa Hallan kanssa,  illan vietin kavereiden seurassa. Tänään olen tehnyt sitä sun tätä, lukenut kokeisiin, hoitanut kaneja ja järjestellyt paikkoja talvea varten. Kuvasin viikonlopusta "kanien viikonloppu"-videon, joka tulee blogiin ensi viikon kuluessa. :)

Lämpökoppi talvea varten saatiin tänään lopullisesti valmiiksi, joten säiden viiletessä saan kolmikon kasvihuoneeseen ja muut kanilaan. Kasvihuoneen pohjalle vien vielä turvetta, mutta Halla saa asuttaa paikkaa vielä hetkisen aikaa heinä/olki pohjalla. Suunnitelmia on muutamia uusiakin talveksi, mutta ne selviävät sitten ajan myötä.

Halla tosiaan pysyy pihassa vapaana, joskin liukumäen alla on hauska piileskellä pitempiäkin aikoja. Kauas pihasta ei kuitenkaan kanin matka käy. Halla saa päivittäin juosta pihassa, muutaman kuvan nappasin jokunen aika sitten tytöstä. Iloloikkaa lentää, sekä tuoretta mussutetaan vielä kun mahdollisuus siihen on. On ihanaa huomata kuinka paljon Halla on reipastunut isomman häkin myötä, sekä tullut paljon ihmisläheisemmäksi.

Asuuko muilla kanit ulkona talvella? Millaisissa asumuksissa? Mitä piditte kuvista?






tiistai 22. syyskuuta 2015

Hetkestä tulevaisuuteen

Mitä meille kuuluu? No meille kuuluu hyvää. Kaneilla kaikki on hyvin, pitkästä aikaa siivosin häkit oikein kunnolla läpi. Suunnitelmia talvea ajatellen on myös tullut tehtyä. 

Aloitetaan vaikka siitä että punnitsin kanit muutama päivä sitten. Painavimmaksi selvisi Elsi.(Se pieni lapsi?) Elsi painoi jopa 2,4kg, tästä painosta varmasti suuri osa koostuu Elsin valtavista lihaksista. Hallakin on kasvanut sillä painoa oli melkein 2,3kg. Toukka ja Omppu olivat molemmat 2,2kg. Aika normaaleissa painoissa siis. Sera tulee sinnikkäästi äidinsä perässä painamalla 2,1kg. Kevyin on Sani, jolla painoa on vain 1,8kg. Tällä hetkellä Sani saakin päivittäin syödä rauhassa häkin ulkopuolella, eiköhän painoa ja massaa kierry ajan myötä lisää.


Talvea ajatellen suunnitelmat ovat selkeämmät. Toki muutokset ovat aina mahdollisia, eikä mikään päätös lopullinen. Alkuun näyttää kuitenkin siltä, että saan kasvihuoneeseen kolmikolle lämpökopin, Näin ulkona asuminen olisi mahdollista, kasvihuone suojaa lumelta ja tuulelta hyvin. Kanilaan muuttaisi sitten muut täällä asustelevat. Kanilaan on siis jäämässä taas tyhjät häkit, mutta se on enemmän positiivinen juttu.

Syksy tulee vähitellen, toistaiseksi säät ovat olleet suotuisat. Alkaa olemaan viimeisimpiä kertoja, kun voi kävellä metsään ja palata oksien kanssa joissa on vielä lehtiä jäljellä. Kuvasin Elsiä myöskin loppuviikosta, kun intoa oli kuvaamiseen. Pian minulla alkaa ensimmäinen koeviikko, joten voi olla että blogissa ei kovin aktiivisesti postauksia ole seuraavaan puoleentoista viikkoon.




perjantai 18. syyskuuta 2015

Blueberries

Useat kanit pitävät mustikoista, taikka mustikanvarvuista. Meilläkin kyseinen kasvi on suhteellisen hyvässä suosiossa. Toki maistuminen riippuu kanista ja muusta tarjolla olevasta. Mustikoita en ole useasti koittanut kaneille syöttää, mitä nyt muutama on varpujen mukana tullut. Enemmistölle mustikat kuitenkin maistuvat.

Ihmettelen myös suuresti miten kaneilleni jaksaa maistua tuo tuikitavallinen heinä, onhan se samaa kuin ulkoota kerätty tuore. Kuivaa vain. Omega ja muksut ovat aina hyvin innoissaan heinästä, joten olen ottanut tavaksi laittaa heidän kopin päälle ison kasan heinää, josta iloinen pupulauma voi heinää mutustaa. Heinää meillä kuluu muutenkin paljon, voisin veikata että paljon kanimäärään nähden. Varsinkin kun kyse on ulkona asuvista pupuista, jotka syövät myös ulkoota saatavia tuoreita.

Keräilen pupuille viikossa kahdesta useampaan kertaan mustikanvarpuja, usein ne tekevät hyvin kauppansa. Tässä kuvia kaneista nauttimassa metsän antimista.




tiistai 15. syyskuuta 2015

Kolmet kisat, hienoja ratoja

Takana on kolmet kilpailut ja paljon on tapahtunut. Aloitetaan vaikka siitä missä ja milloin on kilpailuja ollut. Pyhtäällä kisattn 5.9. Elsin syntymäpäivänä, Saossa 12.9. ja Puotinharjulla 13.9. Pian alkavat olla jo tämän vuoden ulkokisat kasassa, voi kuinka vuosi on taas vierähtänyt nopeaan. Kuvat c. Henna, Johanna, Emma & Maisu

Pyhtäällä mukana oli vaikeassa Sera, Sani ja Elsi. Sani ja Elsi hakemassa viimeistä klassauspistettä, Sera sitä ensimmäistä. Elsi hyppi ensimmäisen kierroksen jo yhdellä virheellä, klassautuen eliitti suoralle. Tarkoitushan tämä vähän oli kun kyseessä kanin syntymäpäivä! :D Sani meni paremman kolmella, joista kaksi virhettä pystyistä. Sera meni hieman hutiloiden kolmella virheellä, kokemusta saa kuitenkin aina.

Salossa eliitissä minulta oli kolme kania, Elsi, Toukka ja Omega. Omega meni kahdella virheellä eli hyvin! Toukka ja Elsi puolestaan vain yhdellä virheellä, joista molemmat olivat hieman hölmöjä. Elsi meni kuitenkin älyttömän upeasti ensimmäisen eliitin!

Vaikeassa Sera ja Sani molemmat hyppivät yhdellä. Sera voitti vaikean tasaisen nopealla radalla, ei olisi uskonut. Sani klassautui siis myös eliitti suoraan!

Salossa oli myös korkeus, johon ei alunperin pitänyt minulta tulla ketään. Sani ja Elsi kuitenkin pääsi sitten sitä kokeilemaan, Sani meni upeasti 70cm asti, kunnes väsähti. Elsi hyppäsi nätisti 75cm asti ollen ensimmäinen ei sijoittunut. :)



Puotinharjulla mukana oli eliitti suorassa neljä omaa kania! Elsi, Toukka ja Omega menivät kaikki kahdella virheellä, Sani kolmella. Kolme virhettä ei tosiaan ole eliitti suoralta paljoa Sanille, onhan esteitä kuitenkin 12, eikä Sani enää mene suoria niin hyvin. Tai sitten menee. :D Halla oli myös kv suorassa ja meni kahdella hölmöllä etupuomi virheellä, aivan upeasti kuitenkin!





uusi kaveri

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Kasvihuone käyttöön

Pitkään olen miettinyt milloin ottaisin kasvihuoneen käyttöön, vakituisille asukkaille. Kavereiden kaneja siellä on joitakin öitä asunut, omat kanit ulkoilivat siellä alkuvuodesta. Kasvihuone on mukavan tilava, varsinkin yhdelle kanille. Halla onkin reipastunut hirmuisesti muutettuaan kasvihuoneeseen. Viikon verran on Halla kerinnyt kopperoa asuttaa. :)

Lisäsin vähän aikaa sitten toiselle puolelle seiniä hahmottamaan komppareita, ei niistä ainakaan ole haittaa ollut. Mittasin kasvihuoneen viime keväänä, mittoja en ihan muista mutta olisiko n. 1,5m x 2m. Orret ovat vielä paikoillaan kanojen ajoilta, mutta toimivat hyvin tuoreiden pidikkeinä. Koppeja löytyy, nyt myös lisänä pahvilaatikkokoppi jota voi heitellä ja nakerrella. Joitakin virikkeitä koitan vielä keksiä lisää, mutta tällä hetkellä on tasoja, tekemistä, sekä tilaa juoksennella.


Vettä on kanisterissa, jossa on kolme nippaa pohjassa, veden loppuminen kesken ei siis ole vaarana. Pidän myös juomakippoa varuiksi, jossei juominen tunnu mukavalta muuten. Kanisteriin vettä mahtuu myös hyvin paljon, viimeksi täytin sinne 3 litraa vettä, joten heti ei lopu vesi kesken. Toki vesi täytynee vaihtaa parin päivän välein, mutta ideana tuo toimii niin kanoilla kuin kaneilla hyvin. Toistaiseksi Halla on kuitenkin kastellut jalkansa kipossa ja juonut "pullosta."
Ylempänä kuvassa näkyy myös normaali vesipullo, se on vaihtelevasti oven suussa, koen sen kuitenkin melko turhana.


Heinätelineenä toimii alkuperältään kanoille tehty munintakoppa, mutta kanoille sopimattomana otin sen kanien käyttöön. Ylemmässä heinät pysyy siistinä, sekä heinää mahtuu paljon kerrallaan. Myöskään ei haittaa jos joitakin korsia tippuu alas, pohja kun on verkotettu on siinä joka tapauksessa oltava jotain olkea tai heinää päällä. Heinäteline toimii myös tasona, Hallan lempipaikka onkin laatikon päällä. Suojaa antaa myös alempi kolo, sopivan kokoinen oleskeluun pehmeällä alustalla.

torstai 10. syyskuuta 2015

Kani metsässä

Hei mä oon Halla. Kerron teille mun tästä päivästä, vaikkakin hyvin pienen osan.
Tänään pääsin metsään, se oli jännittävää. Aluksi ihmettelin miksen päässyt aitaukseen, jossa olen tottunut juoksentelemaan. Ehkä vaihtelu oikeasti virkistää. Lähdimme kohti metsää, mietittyäni pitäisikö pelätä vai ei. Päätin että lähden rohkeana matkaan ja tepastelin kohti tuntematonta.

Hetken kuluttua saavuin kalliolle. Maistelin erilaisia kasveja ja koitin hieman kaivaa maata. Metsässä erityisesti pidän mustikanvarvuista, niitä on ihana repiä ja purra katki. Myös pihlaja maistui hyvältä, sitäkin otimme minulle mukaan omaan kotiini muutaman oksan. Ettei nälkä iske salaa yön aikana.

Sitten oli liikunnan vuoro. Mietin hetken miten toteuttaisin päivän liikuntanumeron ja päätin hypätä mustikkapuskaan hyppimään. Mieleni virkistyi korkeista loikista, sekä raikkaasta metsän tuoksusta. 

Vähitellen aloin väsähtää ja halusin jo omaan kotiini. Omaan turvalliseen häkkiin. Omistaja keräsi muutamia mustikanvarpuja ystävilleni(ilmeisesti tuliaisiksi!) ja minä sain samalla maistella lisää kasveja. 


Lopulta pinkaisin kotia kohti, vaikei vauhti tainnut päätä huimaavaa olla. Loppu matkasta taisin myös säikähtää hieman suuria puskia vierelläni, mutta nopeasti tajusin että olemme ihan kodin vieressä. Eli hätää ei ollut. Matka oli oikein mukava, toivottavasti sää pysyy hyvänä ja pääsen uudestaan metsään!

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Muiden suhtautuminen kaniestehyppyyn

Seuraavien päivien aikana teillä on mahdollisuus päästä lukemaan mielipidepostauksia eri aiheista! Olemme päättäneet isomman kaniblogaajaporukan kanssa tehdä sarjan erilaisista kaneihin liittyvistä mielipidepostauksista. Tämä postaus on sarjan viides ja seuraava postaus julkaistaan blogissa Esteristeytyksen ja skottikissojen kommelluksia. Lisään alla olevaan listaan postaukset, sitä mukaan kun niitä julkaistaan lisää.

5. Muiden suhtautuminen kaniestehyppyyn
6. Kanin menettäminen


Muiden suhtautuminen harrastukseeni - kaniestehyppyyn

Ihmiset suhtautuvat kaniestehyppyyn hyvin vaihtelevasti. On niitä, jotka pitävat harrastusta tyhmänä ja niitä jotka pitävät lajia "siistinä." Kaniestehyppy on yleistynyt paljon. Monet tietävät nykyään mistä on kyse, silti sitä pidetään tyhmänä. Väitetään että kanit eivät tykkää hyppiä ja se on ilkeää pakottaa kaneja hyppimään. En usko että yksikään kani, joka ei tykkää hyppiä pärjäisi kilpailuissa kovinkaan hyvin.

Toiset pitävät lajia mahdottomana. Eivät kanit voi pitää hyppimisestä, eivätkä ne voi olla tarpeeksi viisaita. Se ei ole mahdollista. Totuus sanoo kuitenkin toista. Kanit voivat oppia hyvinkin paljon asioita ja hyppiminen on melko luonnollista kaneille. Ennakkoluuloja saadaan ajan myötä kumottua, toki joillakin on tietty ajatusmaailma, emmekä me sille voi mitään. Kunhan jokainen kaniaan hypyttävä tietää ettei satuta kania, eikä pyydä kanilta liikoja. 

Yleisestikkin kaneja kohtaan on ennakkoluuloja. Niitä ei pidetä hyvinä lemmikkinä, niin kuin ne ovat. Ajatellaan, että kani on tylsä ja turha. Näitäkin oletuksia saadaan muutettua, kertomalla ihmisille mitä kanit oikeasti antavat ihmisille. Kaneista on paljon iloa, sekä ne ovat yleensä hyvin sosiaalisia.

Uudessa koulussa joillekkin ryhmäläisille näytin videon kanistani kilpailuissa. Se oli kuulemma hienoa, mielenkiintoista.  Muutama tiesi myös blogini entuudestaan ja halusi katsoa videoita itse lisää. Tuntuuhan se oudolta kertoa kaneista, kun sen on koittanut jättää pois. Jokseenkin siis koko harrastuksesta puhuminen tuntuu hankalalta ja oudolta. Monet myös pitävät kaneja hyvin söpöinä - tottakai söpöjä loikkivia kaneja on hauska katsoa.

Jotkin ihmiset kuitenkin osoittavat kiinnostusta aidosti. Silloin kun Toukka hyppäsi ennätyksen, koulussa luokkalaiset onnittelivat. Se tuntui hyvältä, palaute oli positiivista eikä sitä huonoa läppää mitä yleensä. Usein nuoremmat ihmiset ovat kiinnostuneempia lajia kohtaan, kuten voimme olettaa. On mukavaa vastailla kysymyksiin, joita varsinkin lapset kysyvät. Ilo jakaa tietoa tietämättömille.

Lajiin on myös ollut mahdollisuus tutustua. Meillä on käynyt tuttujamme kaniensa kanssa, niin että olen opettanut kaneille estehyppyä ja kertonut lajista. Olen myös hypyttänyt joissakin tapahtumissa kaneja, joten tieto lajista on lisääntynyt. Meissuilla yleisö on saanut itse kokeilla kanien hypytystä. Naapuruston lapset ovat käyneet hoitamassa kanejani(muun muassa antamassa voikukan lehtiä), sekä olen antanut joidenkin kyläilijöiden hypyttää kanejani muutamalla pienillä esteellä.


Aihetta sivuaa myös alkuvuodesta kirjoittamani kani-ihminen postaus. Edellä mainittu postaus on laajempi, sekä käsittelen kaneihin liittyviä asioita laajemmin. Joskin myöskin hieman erilaisesta näkökulmasta.