sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Päivä yllätyksiä täynnä

Eilen vietettiin oikein pitkä päivä Keravalla kisoissa. Kilpailut venyivät yhdeksän tuntisiksi, joka alkoi olemaan jo liikaa. Varsinkin kun sää oli viileä ja tuulinen. Kilpailut eivät tosin alkaneetkaan ajallaan, vaan aika tuttuun tapaan myöhässä. Postaus on melko tavallinen kisapostaus, mutta ei näitäkään liiemmin ole näkyillyt täällä blogissa.

Minulla oli mukana Elsi, Geeta ja Peto. Elsi eliitissä, Geeta keskivaikeassa ja Peto helpossa. Elsi oli myös pituudessa, mutta siltä en odottanutkaan mitään isoa loikkaa. Itse tuomaroin myös jokaista luokkaa ja koitin jotain kuviakin napsia. Tekemisestä ei ainakaan ollut pulaa.

Päivän ensimmäinen luokka oli eliitti suora. Elsi ei ollut hyppinyt aikoihin, joten tavoite oli uskaltaa kokeilla ja päästä maaliin. Elsi oli asiasta kuitenkin eri mieltä, joten molemmat kierrokset mentiin kahdella virheellä. Luokassa oli B-arvostelu, jolloin Elsin radat riittivät voittoon asti. Mammakani nappasi itselleen ensimmäisen sertin ja yllätti minut kyllä aivan täysin. ©Anni V.



Seuraavana luokkana hypittiin helppo, jossa minulta oli vain Peto. Tavoitteena oli saada viimeinen klassauspiste ja täten siirtyä myös keskivaikeaan mutkaan. Tavoite päihitettiin mennen tullen ja samalla napattiin luokasta voitto. Ero ensimmäisen ja toisen kanin ajoissa oli kyllä hyvin mitätön ja molemmat kanit olisivat olleet hyviä voittajia. Rata oli kuitenkin se mitä olen pitkään Petolta toivonut, reipas eteneminen, mutta kuitenkin selkeät hypyt eikä hutilointia. Tämän jälkeen on hyvä jatkaa keskivaikeisiin. ©Oona K.
Päiväunet
Geeta hyppi elämänsä ensimmäisen keskivaikean. Isot esteet jännittivät, koska niistä ei oikein ole kokemusta, mutta yllättävän hienoja hyppyä kuitenkin tuli. Paremmalta kierrokselta virheitä kiertyi kuusi, joka kuulostaa paljolta, mutta minusta se on äärettömän hieno saavutus. Geeta on kuitenkin hieman varovainen ponnistaessaan ja tavoitteena oli päästä edes maaliin. Eiköhän Geetakin ajan myötä totu isompiin esteisiin, suorassa kisataan kuitenkin helppoa. ©Anniina L.




torstai 6. lokakuuta 2016

Erilainen eläinlääkärikäynti


Kaneista ei yksinkertaisesti ole mitään erityistä sanottavaa. Arki menee melko samalla kaavalla, eikä ulos ole asiaa viruksen takia. Kanien kohdalla meno on siis hieman jämähtänyt. Toki siivoan häkkejä päivittäin ja vietän aikaa kanien seurana kanilassa ja majassa, mutta enemmän tehtävää olisi, jos ulkoilu olisi mahdollista. Ensi lauantaina olen kuitenkin menossa parin kanin kanssa Keravalle kilpailemaan ja auttamaan tuomaroinnissa. Ehkä sitten saa taas kaneista juttua blogin puolelle.

Asiasta toiseen, jatketaan koiran kuulumisilla. Huomasimme Liljalla jo aikaisemmin pienen patin kyljessä. Patti oli kuitenkin niin pieni ettemme huolestuneet vaan päätimmet odottaa. Reilu kaksi viikkoa sitten huomasimme, että patin koko oli selvästi kasvanut, joten otimme yhteyttä eläinlääkäriin. Rauliolla käyminen on jo ihan tuttua ja näin varasimme leikkausajan kahden viikon takaiseksi keskiviikoksi. Itse sain jäädä katsomaan toimenpidettä ja pitämään koiralle seuraa. Koira nukahti viereeni ja herätessään heilutti heti häntää. Ihme ilopilleri. Patin poisto sujui ongelmitta ja eläinlääkärin kautta sidekudospala jatkoi matkaa patologille. Eilen tuli eläinlääkäriltä soitto, että patin tulokset ovat saapuneet. Kyseessä oli spindell cell karsinooma, eli pahalaatuinen kasvain. Positiivista on kuitenkin se, ettei kyseisellä tyypillä ole tapana tehdä etäpesäkkeitä ja todennäköisyys uusimiseenkin on olematon, jos kasvain alunperin saatiin kokonaan poistettua. Täytyy siis toivoa, että tämä kasvain jäi tuohon, eikä palaa takaisin. Hyvä, että toimittiin heti kun aihetta oli, eikä vasta myöhemmin.

Liljalle jäi leikkauksesta toki kalju kohta vasempaan kylkeen, joka ajan myötä kasvaa taas umpeen. Aluksi koiralla oli päällään tuollainen suojapuku, ettei päässyt käsiksi haavaan. Saimme matkaan myös kaulurin eläinlääkäristä, mutta täytyy todeta ettei tuosta koirasta ole sitä pitämään. Välillä Lilja yritti/yrittää haavaa raapia, mutta hyvin vähän se sitä lopulta huomioi.






maanantai 3. lokakuuta 2016

Heaven seems so far away


The beginning's just another end
It's not too late to start again




Without the dark the light won't show
Remember that you're not alone